vuoristorataa. Vauvahaaveita on nuoresta iästä huolimatta nelisen vuotta takana, joista lapsettomuushoidoissa noin vuosi. Hoitojen osalta on käyty läpi yksi ovulaation induktio ja kaksi tuloksetonta inseminaatiota. Lisäksi yksi keskeytynyt ivf yritys. Keskeytys riittämättömän vasteen takia. Nyt mennään toista ivf rundia. Gonal-f piikityksiä on pistetty neljänä päivänä ja tänään illalla viides piikki sujahtaa mahanahkaan. Keskiviikkona olisi ultra, jotta nähdään mitä munasarjoissa tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Ennen tätä kaikkea tietysti oli tutkimuksia, tutkimuksia...Suurin syy lapsettomuuteemme lienee minun PCO. Joka käytännössä tarkoittaa sitä, että en ovuloi normaalisti. Toisaalta helpottavaa kun tietää, tai ainakin luulee tietävänsä, syyn tähän kaikkeen. Toisaalta taasen tuskastuttaa kaikki se tietämättömyys mitä tämä hoitorumba pitää sisällään. Kukaan ei osaa sanoa mitään. Ei ennustuksia mahdollisuuksista tms. Joooo,joooo...Tiedän, että sitä ei voi ennustaa, mutta ei se mun oloa yhtään helpommaksi tee. Pitäisi olla ajattelematta koko asiaa, mutta en pysty. Pystyisitkö itse?